Kantasataman historia liittyy kiinteästi Kotkan kaupungin perustamiseen. Ennen kuin Kotka sai kaupunkioikeudet 16.7.1879, sataman aluetta oli jo käytetty vuosia, kun Suomessa oli alkanut puunjalostusteollisuuden kehittäminen. Kotkasta ryhdyttiin laivaamaan puutavaraa C.H. Ahlqvistin ja Hackman & Co:n Kotkansaaren pohjoiskärkeen (nykyisen Kantasataman alueelle) perustaman höyrysahan ja koeluonteisen tulliaseman perustamisen myötä vuonna 1871.  Kaupungin varhaisina vuosina 1870-luvulla varsinaiselle satamalle ei vielä ollut tarvetta. Sahatavaraa noutamaan tulleet purjealukset rantautuivat saharantaan ja jäivät redille odottamaan puutavaran kuljetusta.

Kuva: Kymenlaakson museo

Toukokuussa 1879 satamaan valmistui tulliylihallituksen teettämä pakkahuone ja Pakkahuoneenlaituriksi nimetty laivasilta. Laiturista tuli heti kaupunkilaisten mieluisa kokoontumispaikka, jossa sataman värikästä elämää saattoi seurata ja vaikkapa asioida apteekkari Grahnin limonadikioskilla. Kaupungininsinööri F.J. Lindströmin ehdotuksesta rantaviivaa alettiin vuonna 1881 oikoa Pakkahuoneenlaiturin molemmin puolin laivojen rantautumisen helpottamiseksi. Suojaisa satama kasvoi vuosikymmenten aikana vallaten tilaa mereltä, kun rantaa täytettiin sahausjätteellä ja laivojen painolastilla. Savonradan jatkeeksi rakennettu rautatie Kouvolasta aina Kotkan sataman rimalaitureille asti otettiin käyttöön vuoden 1890 lopulla. Samoihin aikoihin Kotka sai nimen ”savolaisten Amerikka”. Vuosina 1898-1910 yhteensä 770 henkilöä lähti siirtolaiseksi Kotkasta valtameren taa, mutta vielä useampi asettuikin Kotkaan asumaan, sillä tehtailla ja Gutzeitin sahalla oli tuohon aikaan runsaasti töitä tarjolla.

1900-luvun alkuvuosikymmenet toivat mukanaan muutoksen satamatyöhön, kun purjelaivojen sijaan ruvettiin lastaamaan höyrylaivoja. 60 metriä leveä Itälaituri valmistui 1921. Laituria varten otettu miljoonalaina jätti laiturille kutsumanimen Miljoonamöljä. 200-metrinen Välilaituri valmistui 1954. Käsiahtaus väistyi koneahtauksen tieltä 1970-luvulle tultaessa.

1960-luvulla järjestettiin ensimmäiset Kotkan Meripäivät, jotka muodostuivat pian jokavuotiseksi perinteeksi. Meripäivien runsas ohjelma- ja
tapahtumatarjonta houkutteli ihmisiä ympäri Suomen tutustumaan merellisiin aiheisiin myös Kantasataman alueella. Vuodesta 1999 lähtien Meripäivät on järjestetty Kantasatamassa.

Kantasatama säilyi sataman osista suurimpana liikenteen välittäjänä vuoteen 1982 saakka. Kantasataman vanhimpien osien käyttö
satamaliikenteeseen loppui 2000-luvun taitteessa. Nesteliikenne ja konttiliikenne keskittyivät silloin 1989 valmistuneeseen Mussalon syväsatamaan.

Kantasataman kehityksessä pyrkimyksenä on edelleen hyödyntää satama-alueen hienoimpia ominaisuuksia: avointa tilaa, merellisyyttä sekä rakenteellista yhteyttä kaupungin keskustaan. Tavoitteena on myös välttää tämän luonteikkaan alueen muuntuminen yleispäteväksi, tylsäksi kaupunkirakenteeksi. Kantasatama on voimakas paikka juuri siksi, että se on niin tyhjä – se on kuin puhdas alusta, jolle kiinnostavat hankkeet sijoitellaan julkisen tilan luomistarpeiden mukaan. Merikeskus Vellamon vaikuttava hahmo kruunaa Kantasataman pohjoiskärjen. Tapahtumakeskuksen edustalle syntyy aktiivinen tapahtuma-aukio. Jäljelle jäävä alue nähdään matriisina, jolle tullaan sijoittamaan ennen kaikkea asumista. Kaupunkirakenne muodostuu vapaasti tasaiselle alustalle, tärkeimpien kiintopisteiden ympärille. Kantasatama ei ole osa perinteistä ruutukaava-aluetta, vaan siitä rakennetaan uusia mahdollisuuksia luova kirittäjä Kotkan keskustalle.

Kantasataman vapauduttua satamakäytöstä Kotkan kaupunki on kehittänyt aluetta osaksi kaupungin keskustaa. Kehitystyö alkoi, kun valtio päätti sijoittaa Suomen merimuseon Kotkaan, samaan uudisrakennukseen Kymenlaakson museon kanssa. Päätöksestä alkaen on pohdittu mitä muuta Kantasatamaan tulee rakentaa museon tueksi. Museosta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n Ilmari Lahdelman ehdotus Hyöky, mikä valmistui vuonna 2008. Jo vuonna 2005 toimisto teki luonnoksen nimellä Kulttuurisatama-hanke, joka sisälsi monitoimiareenan, mikä sai silloin nimen Muikula. Suunnitelma sisälsi urheilu- ja monitoimitilaa, pysäköintilaitoksen, elokuvakeskuksen sekä museon laajennusvaran. Suunnitelmaa päivitettiin vuonna 2008 jolloin ohjelmassa olivat mukana merikeskuksen laajennus, monitoimikeskus, hotelli, kylpylä ja kongressikeskus.

ALA-arkkitehdit laati koko Kantasataman alueelle Masterplan-suunnitelman vuonna 2010. Suunnitelman mukaan alueelle rakennettaisiin asumista, monitoimihalleja, toimistoja, hotelli ja kasino sekä lähiruokamarkkinat.

Kantasataman kehittämiseen tuli vuonna 2013 mukaan yhtiö nimeltä Kotka Old Port, Kotkan Kantasataman kehitys Oy amerikkalaisen hankekehittäjä Cameron Sawyerin toimesta. Kansainvälinen arkkitehtitoimisto AHR laatimat suunnitelmat sisälsivät outlet-keskuksen, 2 hotellia, marinan ja venesataman, asuntoja, huvi- ja viihdepalveluja, matkustajasataman, linja-autoaseman sekä museon laajennusmahdollisuuden. Suunnitelman pohjalta laadittiin asemakaavan muutos mihin pohjautuen Kotkan Kantasataman kehitys Oy vuokrasi tontin outlet-keskuksen rakentamiseksi.

Vuonna 2016 Xamk ilmoitti, että haluaa rakentaa Kotkan uuden ammattikorkeakoulukampuksen Kantasatamaan. Samalla heräsi ajatus tapahtumakeskuksen ja hotellin rakentamisesta kampuksen yhteyteen tavoitteena hyödyntää synergiaa eri toimijoiden kesken ja alueen merellistä ympäristöä.  Laadittiin kaavamuutos, mikä mahdollistaa hankkeiden toteuttamisen. Tapahtumakeskuksen ja Xamk:n kampuksen rakennussuunnittelu on nyt hyvässä vauhdissa ja tapahtumakeskuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 lopussa, opiskelu Xamk:n kampuksella alkaa syksyllä 2023. Hotellin toteuttamisesta ja operoinnista käydään neuvotteluja eri osapuolten kesken.

Kotkan kaupunki on päättänyt purkaa sopimukset outlet-hankkeen kehittäjän kanssa, koska suunnitelmat eivät ole toteutuneet. Hankkeen myötä alueen kehittämiseksi tehty työ on edistänyt Kantasataman toteuttamista mistä osoituksena ovat tapahtumakeskuksen ja Xamk:n kampuksen käynnissä oleva suunnittelutyö –  Kantasatamassa on vetovoimaa.  Tavoitteena on edelleen, että Kantasatamasta tulee elävä osa Kotkan keskustaa ja sataman käytöstä vapautuneet alueet saadaan kaupunkilaisten käyttöön.

Satamalogistiikan turvapuisto KUURI sekä matkustajaterminaali laivamatkustajia varten ovat Kantasatamassa vireillä olevia uusia hankkeita. Vanhojen satamavarastojen osalta on käynnissä selvitys, miten niitä voidaan turvallisesti käyttää yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja uuteen toimintaan. 

Lue lisää Kantasataman kehittämisestä 2020-luvulla täältä.